MIHIN KUOLI TALKOOHENKI? #mietuun

Kirjoitettu 29.3.2018

Avainsanat: , ,

Muistatteko vielä, kun pidettiin talkoita? Kaikki rakennettiin talkoilla, perään sitten vietettiin harjakaisia. Joskus menneinä aikoina niitettiin ja lyötiin heinätkin seipäisiin yhdessä, porukalla, talkoilla. Ei silloin mietitty että en viitsi lähteä kun sataa vettä tai telkkarista tulee Huutokauppakeisari. Silloin mentiin, koska tapoihin kuului ja koska koko muukin kylä oli auttamassa. Sitten siirryttiin seuraavalle pellolle ja seuraavalle, niin että kaikki heinätyöt oli tehty. Mukana olivat lapset, naiset ja miehet, jokainen auttoi miten osasi ja porukalla tehtiin ja saatiin aikaiseksi, valmiiksikin kuulemani mukaan aika paljon 😉 .

 

Kuinka usein nykyään näet talkoita, onnistuneita sellaisia? Taloyhtiön haravointitalkoisiin useimmiten osallistuvat vain samat naamat, vapaaehtoiseen ”roskat pois luonnosta” keräykseen osallistuvat aktiivit, kunnallispolitiikassa mukana olevat ja joku pakotettu ryhmä lapsia. Aina on jotain: siskonkumminkaiman syntymäpäivät, jokin tärkeä kokous, meno, aika perheenkin kanssa. Nykyihminen on kiireinen, eikä aikaa jää enää mihinkään, edes elämiseen. Ja jos perheen harrastusten, menojen ja kulkujen, lasten kuskausten jälkeen jää yksi ilta viikossa vapaata; kukapa sen jaksaisi käyttää talkoisiin? Toisaalta monelle pelottava totuus on myös se, että ennen pätenyt “palvelus palveluksesta” mentaliteetti ei tunnu enää nykypäivänä toimivan. Usein ollaan valmiita ottamaan ja pyytämään, mutta ei välttämättä antamaan takaisin yhtä pyyteettömästi. Etenkään aikaa, se on kallista nykyään, ehkä kalleinta ikinä. Mutta eikö aikaa ole ollut ennen ihan saman verran, vuorokaudessa yhtä monta tuntia? Miksi siis 2000-luvun ihmisellä, jolla on vielä kaikenlaisia laitteita ja kojeita hepottamassa arkea, ei ole aikaa? Mihin se kaikki aika katoaa ja kuluu? Hukkaantuuko se samaan paikkaan kuin sukkaparin puolikaat pyykkikoneessa? Johonkin mustaan aukkoon, josta kukaan ei tiedä mitään?

Minä haluan uskoa, että talkoohenki ei ole kuollut. Se vain on unohtunut, hautautunut ruuhkavuosien ja elämän hidastuksien alle. Se on eksynyt matkalla kotiin ja jäänyt sinne, mutta palaa vielä. Koska yhteen hiileen puhaltaminen on aina parempaa, kuin taistella yksin tuulimyllyjä vastaan. Onhan? Siihen viittaisi ainakin Me Naisten artikkeli elokuvaohjaaja Markku Pölösen edustamasta #mietuun – kampanjasta, lue lisää esimerkiksi tästä Ylen jutusta . Vaikka idean keksikin “muuan Sakke”, on Pölönen päätynyt toimimaan kampanjan keulakuvana – ja hyvä niin, sanon minä.

– Jos tulee jokin hätä, voi soittaa naapurille ja pian puhelimesta kuuluu “mie tuun”. Eipä aikaakaan, kun on naapuri pihassa traktorin kanssa. Olipa hätä mikä tahansa, apu on saatavilla, Markku Pölönen tiivistää kampanjan idean. Pölönen muistuttaa, että naapuriapu on vanha suomalainen perinne.

– Lähimmäisenrakkaus on ehkä upein rakkauden muoto. Suomalaiselle se on enemmän tekoja kuin sanoja. Rakkaus on verbi, Pölönen muotoilee.

(Yle.fi / 29.3.2018)

 

Oma yritykseni kivijalka toimii Laukaan Lievestuoreella, asukkaita taajamassa on noin 2000-3000 hengen luokkaa. Lievestuoreella meillä toimii tehokas yrittäjäkunta, jonka yhdessä tekemistä on upea seurata ja siinä olla mukana. Lievestuoreen yrittäjät ry on jo vuosien ajan ollut mukana rakentamassa ja luomassa erilaisia tapahtumia kuten vaikkapa joulun avausta ja vuosittaisia yrittäjien pilkkikilpailuita. Viimevuoden puolella saimme Facebookin puolella yhdistettyä vielä yrittäjiä ryhmään nimeltä yrittäjät Lievestuoreella , joka tällä hetkellä noin 80 hengen voimin ideoi ja saa aikaan yhdessä. Joulukuussa valtasimme kylän tyhjät näyteikkunat ja taioimme ne eloon ihan puhtaalla talkoovoimalla. Nyt keväällä innostuimme nostamaan itsemme esiin koko sivun mainoksella paikalliseen Laukaa-Konnevesilehteen. Tässä välillä ryhmästä on löydetty muuttoapua, mielipiteitä ja tukea sekä varmasti uusia palveluita ja saatu voimaa toisistamme. Voinkin ilolla sanoa, että vaikka olen yksinyrittäjä, en silti koskaan ole yksin. Ja siitä iso kiitos kuuluu myös paikalliselle yrittäjäryhmälle.

Haastan heti sinutkin mukaan #mietuun – kampanjaan! Ehditkö sinä auttaa ystäviä ja naapureita, vai hukkaantuuko sinunkin aikasi arjessa ruuhavuosiin ja no, arkeen? Jos asut kaupungissa, koetko että käytettävissäsi on erilailla vapaa-aikaa kuin vaikkapa tuttavaperheelläsi maalla, jonka talokin lämpiää puulla? Ja voisiko apuaan tarjota, tarvitseeko sitä aina edes pyytää? Ehtisitkö auttaa suurperheen omaavaa ystävää ja ottaa vaikka lapset teille yökylään, voisitko sunnuntaina Netflixin sijaan mennäkin mummulaan auttamaan mummoa pullan teossa? Ja ennenkaikkea; muistatko myös itse sekä pyytää apua, että ottaa sitä vastaan arjen koukeroissa?

 

-Jenni

Kommentit

3 kommenttia.

  1. Marjaana sanoo:

    Yhtenä syynä voi olla parin (?) vuoden takainen verottajan iloinen muistutus, että talkootyö on verotettavaa työtä.. 🙄😣https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/luonnollisen_henkilon_tekeman_talkoo_na/

    1. Jenni Oranen sanoo:

      Kiitos kommentista Marjaana! Oma ajatukseni talkootyöstä on nimenomaan kaikki vastikkeeton, palkaton talkootyö, tällainen työhän on täysin verovapaata 🙂 . En siis itse koe, että tämä pykälä rajoittaisi sitä perinteisintä, puhtaasti auttamisen ilosta tehtyä talkootyötä! Toki jos linkkaamasikin ohje on ihmisiltä jäänyt kokonaisuudessaan lukematta, niin tällöin toki talkootyökin voi pelottaa, kun ei tiedetä kuinka verottaja siihen suhtautuu. Ehdottomasti ohje kannattaa lukea läpi, koska tosiaan se ei poista talkootyön tekemisen mahdollisuutta mielestäni lainkaan 🙂 !

      “Jo yli 20 vuotta voimassa olleen tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen toiseen työsuoritukseen on vastikkeellinen tapahtuma, joka aiheuttaa veroseuraamuksia molemmille osapuolille. Toisaalta verotuskäytännössä on jo pitkään vakiintuneesti katsottu, että talkootyön tekemisestä tai vähäisten naapuriaputyyppisten työsuoritusten vaihtamista keskenään on pidetty verovapaana. Selvää on ollut myös se, että henkilön toiselle henkilölle tekemä vastikkeeton työ ei aiheuta veroseuraamuksia kummallekaan.”

      “Perinteinen talkootyö on vastikkeetonta työtä, joka on vapaaehtoista, eikä siihen liity talkootyön järjestäjän ja tekijöiden lisäksi kolmansia osapuolia. Talkootyö ei yleensä edellytä mitään erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä.”

      “Veronalaista tuloa ovat lähtökohtaisesti kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaaksi”

  2. Marjaana sanoo:

    Juu mutta parin vuoden takainen uutisointi aiheesta by iltapulut oli nimenomaan kauhuotsikoita siitä, että talkootyö on verotettavaa ja siitä oli paljon puhetta ja jäi itsekin mieleen. Itse jopa yllätyin (ei olisi pitänyt) kuinka klikkiotsikota silloin asiasta nostettiin, kun lukee tuon verottajan jutun vrt. pullonkeräystulot verotettavaa -uutisointi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

FacebookInstagramPinterest